Phnom Penh

15. - 19. 1.

Rennon saarielämän jälkeen oli aika lähteä katsomaan maan pääkaupunkia ja kauhistelemaan punakhmerien hirmutekoja Killing Fieldseille ja Tuol Sleng -museoon. Vaikka punakhmerien viimeiset vallan rippeet kukistettiin vasta 1990-luvulla, ovat maan ihmiset todella iloisia ja ystävällisiä. Yksi asia mistä erityisesti huomaa sodan jäljet on vanhat ihmiset, he nimittäin puuttuvat melkein kokonaan katukuvasta. Eikä tuo ole ihmekään; Pol Pot tapatti joidenkin arvioiden mukaan viidesosan omasta kansastaan ja tapahtunutta pidetään yhtenä vuosisadan pahimmista inhimillisistä katastrofeista.
Phnom Penh on kuitenkin elävä kaupunki, jossa tekemistä ja nähtävää riittää esim. ilta-markkinoita, toreja ja jokiristeilyitä. Bongattin myös täällä yksi Suomi-guesthouse sekä yksi hyvinsyöneen näköinen city-apina joka oli jonkun lemmikkinä, mutta ilman ketjuja (tuskin olisi kauas jaksanut juostakkaan).

Central Marketin hedelmäkojut

parturi ei tarvitse aina liikehuoneistoa

jos paikan nimessä on "Chuck Norris" niin pakkohan siellä on käydä syömässä

Kuninkaallinen palatsi iltavalaistuksessa

Killing Fields & Tuol Sleng eli S-21

Varasimme tuk-tukin päiväksi ja kävimme Tuol Slengin kansanmurhamuseossa, joka on entinen koulu jonka punakhmerit muuttivat S-21 -vankileiriksi ja nyt paikka toimii museona, sekä Killing Fieldseillä, jonne vangit S-21:stä tuotiin teloitettavaksi.

Killing Fieldseille on pystytetty muistomerkiksi korkea stupa, jonne tähän mennessä löytyneet luut on talletettu. Kambodzalaiset uskovat että kuolleet eivät saa rauhaa ennen kuin ruumis pääsee siunattuun lepopaikkaan. Killing Fields on nimestään huolimatta puisto (entinen hedelmätarha), jossa 1970-luvun raakuuksista on nykyään nähtävillä matalia hautakuoppia, muutama punakhmerien "työvälineenä" toiminut puu sekä jalkojen alla narskuvat luunpalat. Täällä sisäänpääsymaksuun kuului informatiivinen ja hyvin tehty, itsenäisesti kuulokkeiden kanssa tehtävä, äänikierros.

Tuol Slengissä olisimme ehkä tarvinneet oppaan valaisemaan tapahtumia, mutta itsenäisestikin kierrettynä kuvat vangeista ja kidutusvälineistä sekä luokkahuoneisiin hätäisesti rakennetut sellit ja "kuulustelu"huoneet olivat mieleenpainuvia.

Molemmat paikat olivat todella vaikuttavia ja on aivan käsittämätöntä minkälaisiin julmuuksiin ihminen pystyy. Näissä paikoissa vierailu on todella suositeltavaa, mutta mitään juhlatunnelmaa on turha hakea illaksi tämän jälkeen. 

stupa hautakuoppien taustalla

näitä pääkalloja oli stupassa paljon

luiden palasia kerätään edelleen Killing Fieldsien alueelta

kuulusteluhuone

luokkahuoneisiin rakennettuja sellejä