Ulan-Ude

17. - 21. 10.

Ulan-Udesta olimme varanneet hostellin, joka piti löytyä lapsellisen helposti. Ensin piti vain löytää Leninin pää. Tämä olikin sitten hieman hankalampaa.. Lyöttäydyimme rautatieasemalla kahden vanhemman englantilaisrouvan kanssa samaan matkaan ja lähdimme kävelemään aivan väärään suuntaan. Aikamme etsittyämme, kysyimme tietä ja opimme että olimme väärällä puolella junaraiteita. Erittäin ystävällisten paikallisten avulla saimme halvan taksin ja pääsimme onnellisesti perille! Eksyessä tuli paleltua, mikä ei auttanut jo valmiiksi kipeää oloa. Seuraavat pari päivää saikin olla vuoteenomana, mutta lepo teki hyvää koska koko matkan ajan ollaan juostu ilman taukoja.

Kaupungin keskusta on aika nopeasti koluttu ja nähtävät nähty, mutta kaupunkia ympäröivää vuoristoa voi katsella pidempääkin. Ulan-Uden suurin nähtävyys on kuitenkin keskustassa: maailman suurin Leninin pää.

Sairastelun jälkeen suunnittelimme eteenpäin siirtymistä, mutta emme saaneet bussilippuja Mongoliaan sunnuntaille, joten jäimme vielä yhdeksi yöksi. Tänään kävimmekin tutustumassa läheisen Ivolgan kaupungin laitamilla sijaitsevaan buddhalaisluostariin. 40 kilometrin matkan pääsi helposti ja halvalla "marsulla" (marsutka = minibussi). Matkalla ja itse luostarialueella sai ihastella karuja pelto- ja vuoristomaisemia. Alueella vallitsi myös hyvin rauhallinen ilmapiiri, niin kuin pyhissä paikoissa yleensäkin.

Huomenna siirrymme Mongolian puolelle, jossa pitäisi olla astetta kylmempää, mutta sitäkin kauniimpia maisemia.

Giant Lenin Head

Ivolgan pääkatu

Ivolginsky datsan

talvi Irkutskissa

15. - 17. 10.

Aamulla puoli seitsemältä Irkutskissa maa oli valkoinen ja lämpömittarikin painui miinuksen puolelle, ja meidän piti lähteä pakoon talvea eikä ennenaikaistaa sitä! 

Tämäkin kaupunki on nopeasti kierretty nähtävyyksien osalta ja aktiviteetit keskittyvät lähinnä Baikal-järven suunnalle. Meidänkin oli tarkoitus käydä Baikalilla, mutta näin off-seasonin aikaan järjestettyjä retkiä oli vähän ja olimme jo ostaneet junaliput Ulan-Udeen. Näimme kuitenkin järven ja vuoristoa junan ikkunasta. 

Täällä kylmyys alkoi olla sitä luokkaa, että oli pakko hankkia lämpimämpää vaatetta, kun joku oli unohtanut talvivarustuksensa Suomeen. Shoppailimme samalla tämän vuoden ainoan joululahjan, joka täytyy vielä saada lähetettyä jossain välissä.

paikallista pikaruokaa: jättipelmenejä

Novosibirsk

11. - 13. 10.

Vihdoin Siperia, tämä myyttinen paikka keskellä ei mitään, jossa luonnon olot ovat kovin karut. Kylmyys pääsikin yllättämään, emme olleet uskoa jäätyneitä vesilammikoita ja pakkasen puolella olevia lämpömittareita.

Kaupungin keskusta oli nopeasti kierretty, paikallisen sanoin: "This is a good place for living, not for traveling." Täälläkin oli erittäin mukava pikkukaupunki-mainen tunnelma, ehkäpä juuri nähtävyyksien puutteen takia. Mukavaa tekemistä koko päiväksi (vaikka olikin kylmä) löytyi yllättäen eläintarhasta. Olimme oikeastaan aikoinaan päättäneet että emme enää tue rahoillamme eläintarhoja, ne kun valitettavasti eivät yleensä ole kovin eläinystävällisiä laitoksia. Mutta Novosibirsk Zoo oli oikein mukava paikka. Lähellä keskustaa, halpa ja kiva puistomainen laaja alue. Joillain eläimillä olisi voinut olla isommatkin tilat, mutta näin ollen tuli tunne että eläimiä pääsi todella lähelle, eikä tarvinnut kurkkia häkin perukoille nähdäkseen vilahduksen hännänpäätä. Puistossa oli hyvin laaja valikoima erilaisia eläimiä ja meidän iloksi varsinkin paljon erilaisia kissoja, sekä isoja että pieniä. Näimme myös erikoisuuden: tiikerin ja leijonan risteytyksen, liikerin.

Novosibirskin jälkeen oli edessä meidän Trans-Siperiamme pisin junaetappi Irkutskiin, kesto noin 30 tuntia.

keskelle tietä rakennettu pikkukirkko sijaitsee Neuvostoaikaisen Venäjän maantieteellisessä keskipisteessä

Oopperatalo

Lenin - tähän patsaaseen on ilmeisesti otettu mallia supersankareista

eläintarhassa vilisi kesyjä oravia

Jekaterinburg

8. - 10. 10.

Junan saavuttua iltapäivällä Jekaterinburgiin, tuntui kuin olisi tultu pienempäänkin kaupunkiin, ja nyt on kuitenkin kyseessä Venäjän neljänneksi isoin kaupunki. Hostellille kävellessä jo huomasi, että nyt on erityyppinen Venäjä edessä. Ihmiset vaikuttivat kiireettömiltä, pukeutuminen oli rennonpaa ja jopa polkupyöriä tuli vastaan. Isoimpana yllätyksenä tuli englanninkielentaito ja kylttejäkin oli käännetty englanniksi. Ilma oli todella puhdasta ja aurinkokin näyttäytyi meille joka päivä kirkkaalta taivaalta.

Jekaterinburin keskustan läpi kulki Red Line (maassa todellakin oli punainen viiva) jota seuraamalla näki kaupungin "tärkeimmät" nähtävyydet. Meidän mielestä hienoimpia paikkoja olivat kuitenkin kävelytiet ja puistot jotka ympäröivät joen vartta.

Ensimmäiset mokatkin sattuivat tällä pysähdyksellä. Ensinnäkin saimme junaliput väärälle päivälle, emmekä tarkistaneet asiaa, joten menetimme 80 euroa omaa hölmöyttämme/lipunmyyjän huolimattomuutta (opimmepa tarkistamaan lipuista aina päivämäärän ja kellonajan). Ystävällinen hostellin pitäjä kirjoitti venäjäksi lapun jossa koitti saada meille sekaannuksen takia alennusta uusista lipuista, mutta turha toivo. Toinen moka sattui, kun luotettiin googlen karttapalveluun sokeasti. Oltiin menossa mafia-hautausmaalle, mihin on haudattu ison mafiasodan (Central vs Uralmash) aikana kuolleita mafiosoja, mutta aikamme harhailtua keskustassa luovutimme ja myöhemmin selvisikin että hautausmaa on hiukkasen kauempana.

Kaiken kaikkiaan Jekaterinburg oli kuitenkin erittäin mukava ja turistiystävällinen välietappi junamatkallamme.

Red Line

jollakulla mennyt lukot överiksi

aamupalan jälkeinen olutpiknik

Moskova

3. - 7.10.

Moskovaan saavuttiin klo 8 aikoja, tietenkin vesisateeseen ja pahimpaan ruuhka-aikaan. Siinä oli sitten mukava ahtautua valmiiksi täyteen metroon kaikkine kantamuksinemme. Onneksi hostelli (Godzillas) oli kahden pysäkin päässä, niin ei tarvinnut pitää kanssamatkustajia pitempään piinassa. Hostelli oli erittäin siisti ja viihtyisä sekä hostellin henkilökunta erittäin ystävällistä. Godzilla oli jaettu kolmeen kerrokseen jossa jokaisessa oli oma suihku ja vessa plus yläkerrassa iso yhteinen keittiö. 

Moskovassa viettämämme viisi päivää kuluivat lähinnä kaupunkia kierrellessä ja ihmetellessä kuinka järkyttävän suuri kaupunki on kyseessä. Noin 1000 neliökilometrin alueelle on asutettu 13 miljoonaa ihmistä. Vaikka Moskova olikin suuri kaupunki, niin alkoi tuntumaan, että kolmekin yötä olisi riittänyt, ehkä osittain vesisateiden takia (vettä satoi joka päivä). Hintataso oli myös todella korkea, mutta loppumatkaa kohden sen onneksi pitäisi alentua. Pietariin verrattuna Moskova tuntui hieman kolkolta tai odotukset oli liian korkealla. Molempia kaupunkeja yhdisti kiireisyys ja eteen ei auttanut jäädä tai jäi jalkoihin. Myös ihmisten pukeutuminen oli hieman toisenlaista mihin on Suomessa tottunut, toisinaan tuli hieman alipukeutunut olo. 

Tästä matka jatkuu Jekaterinburgiin kevyellä 26 tunnin junamatkalla..

Punainen tori I

Punainen tori II

Tuntemattoman sotilaan hauta

katutaidetta kävelykatu Arbatilla

Pietari Suuri

suihkulähteitä Kremlin muurin edustalla

Pyhän Vasilin katedraali

Kristus Vapahtajan katedraali 

joku hämy puisto

Godzillas Hostel

viikonloppu Pietarissa

27.9. - 2.10.

Vietimme pitkän viikonlopun Pietarissa mahtavassa seurassa. Saatiin kevyt lasku reissuun ja Venäjälle, kun yövyttiin hotellissa ja oli "paikalliset" opastamassa (suuret kiitokset!). Syötiin todella hyvin, kierreltiin nähtävyyksiä, tutustuttiin paikallisiin tapoihin ja käytiin jääkiekkopelissä.

Hotelli Elegy sijaitsee melkein Nevski prospektin varrella ja oli kuvista poiketen viihtyisä ja palvelu oli hyvä. Meillä meinasi usko loppua rappukäytävässä ennen viidettä kerrosta, eikä hissiin tietysti mahduttu rinkkojen kanssa, mutta tämä on kuulemma normaalia venäläisille rappukäytäville. Huoneen ikkunasta oli, kuten luvattua, "näköala kaupungille"

Herkullista venäläistä ruokaa suomalaiseen makuun.

Verikirkko

Näkymä Iisakinkirkon ylätasanteelta

Eremitaasi

Kazanin katedraali

Jääkiekkopelin tunnelma oli huikea ja tietysti SKA voitti 5-2!

(Kuten kuvasta näkyy, Laura keskittyi usein pelin sijasta seuraamaan katsomon tapahtumia)

Tiistai-iltana 23.59 hypättiin Moskovaan lähtevään yöjunaan, josta saatiin ensimmäiset tuntumat Trans-Mongolian reitille. Juna lähti ja saapui perille minuutilleen aikataulussa, eräs VR voisi ottaa tästä mallia..