Jekaterinburg

8. - 10. 10.

Junan saavuttua iltapäivällä Jekaterinburgiin, tuntui kuin olisi tultu pienempäänkin kaupunkiin, ja nyt on kuitenkin kyseessä Venäjän neljänneksi isoin kaupunki. Hostellille kävellessä jo huomasi, että nyt on erityyppinen Venäjä edessä. Ihmiset vaikuttivat kiireettömiltä, pukeutuminen oli rennonpaa ja jopa polkupyöriä tuli vastaan. Isoimpana yllätyksenä tuli englanninkielentaito ja kylttejäkin oli käännetty englanniksi. Ilma oli todella puhdasta ja aurinkokin näyttäytyi meille joka päivä kirkkaalta taivaalta.

Jekaterinburin keskustan läpi kulki Red Line (maassa todellakin oli punainen viiva) jota seuraamalla näki kaupungin "tärkeimmät" nähtävyydet. Meidän mielestä hienoimpia paikkoja olivat kuitenkin kävelytiet ja puistot jotka ympäröivät joen vartta.

Ensimmäiset mokatkin sattuivat tällä pysähdyksellä. Ensinnäkin saimme junaliput väärälle päivälle, emmekä tarkistaneet asiaa, joten menetimme 80 euroa omaa hölmöyttämme/lipunmyyjän huolimattomuutta (opimmepa tarkistamaan lipuista aina päivämäärän ja kellonajan). Ystävällinen hostellin pitäjä kirjoitti venäjäksi lapun jossa koitti saada meille sekaannuksen takia alennusta uusista lipuista, mutta turha toivo. Toinen moka sattui, kun luotettiin googlen karttapalveluun sokeasti. Oltiin menossa mafia-hautausmaalle, mihin on haudattu ison mafiasodan (Central vs Uralmash) aikana kuolleita mafiosoja, mutta aikamme harhailtua keskustassa luovutimme ja myöhemmin selvisikin että hautausmaa on hiukkasen kauempana.

Kaiken kaikkiaan Jekaterinburg oli kuitenkin erittäin mukava ja turistiystävällinen välietappi junamatkallamme.

Red Line

jollakulla mennyt lukot överiksi

aamupalan jälkeinen olutpiknik